Aktiiviliikkuja jatkaa uuden lajin parissa. Uusi blogi alkoi tänään täällä: http://triprojekti2014.blogspot.fi/
Tervetuloa taas matkalle!
--- Jukka
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
maanantai 2. syyskuuta 2013
Finntriathlon 2014
Ilmoittauduin vuoden 2014 Finntriathloniin! Päätös lähteä myös ensi vuoden kisaan oli helppo hyvin menneen ensimmäisen triathlonkauden päätteeksi.
Sitten viimeisen blogipostauksen, on treenien osalta ollut vähän hiljaisempaa. Olen liikkunut fiiliksen mukaan. Viimeviikolla oltiin lomalla Turkissa. Turkissa oli kuuma eikä pyöräily onnistunut. Pyörävuokraamoita ei ollut alueella tarjolla ja kaiken lisäksi emme olisi Minnan kanssa halunneet "turkkilaisen" liikenteen sekaan.
Tästä johtuen lomareissusta tuli hyvin uintipainotteinen. Olimme viitenä aamuna ennen altaan aukeamista tekemässä 20 m altaassa uintitekniikkaa. Altaalla ei 8-9 välillä ollut ketään muuta. Kolmena iltapäivänä uin meressä matka-uintia. Hotellin rannassa poijutetun alueen sisäpuolinen kierros oli arviolta reilu 300 m. Parhaimmillaan iltapäivän aikana kiersin sen viidesti. Lomalla aloitin Minnan uintivalmentajana. Uimarioppilaan alku näyttää ainakin hyvin lupaavalta.
Sunnuntaina ajoin TdH:n (140 km). Aikaa meni 4.09. Edelliseen 15 päivään tuli pyörälenkkejä tasan kolme. Ajamattomuus näkyi ehkä vasta lopussa, jolloin putosin 4.06 maaliin tulleesta ryhmästä. Oikeastaan putoaminen johtui Myraksen mäen jälkeisestä kolarista, jonkia takia hidastin ja jäin porukasta. Ajoin ryhmän uudestaan kiinni. Olin ryhmään tullessa niin hapoilla että letkassa roikkuminen ei enää palauttanut vaan putosin ennen Malmin risteystä olleessa ylämäessä.
Treenailu jatkuu tulevat viikot fiiliksen mukaan ilman sen kummempia suunnitelmia. Lokakuun aikana starttailen uutta projektia ensi kauden triathlon kisoihin. Siihen saakka pidän myös blogihiljaisuutta.
Kiitos kaikille triathlonprojekini seuraajille. Teitä olikin sitten loppumetreillä aika runsaslukuinen joukko.
--- Jukka
Sitten viimeisen blogipostauksen, on treenien osalta ollut vähän hiljaisempaa. Olen liikkunut fiiliksen mukaan. Viimeviikolla oltiin lomalla Turkissa. Turkissa oli kuuma eikä pyöräily onnistunut. Pyörävuokraamoita ei ollut alueella tarjolla ja kaiken lisäksi emme olisi Minnan kanssa halunneet "turkkilaisen" liikenteen sekaan.
Tästä johtuen lomareissusta tuli hyvin uintipainotteinen. Olimme viitenä aamuna ennen altaan aukeamista tekemässä 20 m altaassa uintitekniikkaa. Altaalla ei 8-9 välillä ollut ketään muuta. Kolmena iltapäivänä uin meressä matka-uintia. Hotellin rannassa poijutetun alueen sisäpuolinen kierros oli arviolta reilu 300 m. Parhaimmillaan iltapäivän aikana kiersin sen viidesti. Lomalla aloitin Minnan uintivalmentajana. Uimarioppilaan alku näyttää ainakin hyvin lupaavalta.
Sunnuntaina ajoin TdH:n (140 km). Aikaa meni 4.09. Edelliseen 15 päivään tuli pyörälenkkejä tasan kolme. Ajamattomuus näkyi ehkä vasta lopussa, jolloin putosin 4.06 maaliin tulleesta ryhmästä. Oikeastaan putoaminen johtui Myraksen mäen jälkeisestä kolarista, jonkia takia hidastin ja jäin porukasta. Ajoin ryhmän uudestaan kiinni. Olin ryhmään tullessa niin hapoilla että letkassa roikkuminen ei enää palauttanut vaan putosin ennen Malmin risteystä olleessa ylämäessä.
Treenailu jatkuu tulevat viikot fiiliksen mukaan ilman sen kummempia suunnitelmia. Lokakuun aikana starttailen uutta projektia ensi kauden triathlon kisoihin. Siihen saakka pidän myös blogihiljaisuutta.
Kiitos kaikille triathlonprojekini seuraajille. Teitä olikin sitten loppumetreillä aika runsaslukuinen joukko.
--- Jukka
maanantai 12. elokuuta 2013
Mitä triathlon-harrastus maksaa?
Ajattelin hieman avata lukijoille mitä ensimmäisen vuoden triathlon-harrastus on tullut maksamaan. Tämä olkoon vinkkinä sellaiselle ihmiselle, joka pohtii ja miettii haluanko aloittaa, mutta mitähän se kaikki maksaa?
Olen tehnyt varustehankintoja harkiten ja hankkinut vain välttämättömiä. Lisäksi olen koittanut olla sortumatta liian hyviin varusteisiin. Toisaalta olen sitä mieltä että urheiluvarusteisiin kannattaa satsata ja laatua kannattaa ostaa.
Lähtötilanteessa marraskuun alussa 2012 omistin kasan suunnistusvarusteita, kompasseja, läjän lenkkareita, aikamoisen määrän erilaista juoksuvaatetta eri keleille sekä kaksi pari suksia ja sauvoja. Oli minulla takapihalla elämäni ensimmäinen cyklo pyöränä, mutta se oli syntisen painava (11.5 kg).
Juoksuvarusteiden osalta pääsin helpolla. Juoksuvarusteiden investoinnit maksoivat tasan viisi (5) euroa. Kun kerroin tämän Tompalle hän kysyi "Mitä viidellä eurolla saa?". "Sillä saa yhden parin lenkkareiden pikalukituksia", vastasin.
Uimiseen liittyen menikin sitten rahaa jo paljon enemmän. Aluksi ostin uimalasit, pullerin ja pian uudet uikkarit. Näistäkin on blogissa juttua tuolta alkutaipaleelta. Uimahallimaksuja on mennyt aika paljon, vaikka olen ostanut aina 10 kerran lippuja, joka on hinnoiteltu niin että joka kymmenes on ilmainen verrattuna kertalippuun. Lisäksi uimisessa maksoi valmennuskulut ja tietenkin märkäpuku. Märkäpuku oli ehdottomasti uimisen kallein hankinta (349 eur).
Pyöräilyyn voisi sitten satsata kaikki mitä palkasta jää jäljelle. Pyörän hankinnasta kirjoitin jo tammikuussa tänne blogiin. Kaksi vuotta käytetty Spessu maksoi 1800 eur. Pyöräilyn kustannus rupesi valkenemaan sitten vähitellen keväällä kun edessä oli siirtyminen pihalle. Piti tehdä huoltoa, vaihtaa pakkaa ja ketjut - satulatolppakin piti uusia (vanha oli halki). Lisätangot sain Samulilta lainaksi. Sitten meni kumeja, stemmi piti lyhentää ja kadenssimittarikin oli ihan pakko saada. Lisäksi rahaa meni pyöräily- ja trivaatteisiin muutama satanen.
Muita kuluja ovat olleet X-Tri jäsenmaksu, kolmen kilpailun kilpailumaksut yms. sekalaista.
Alla olevassa kuvassa on kaikki hienosti laskettuna Excelissä:
Oliko triathlon sitten halpaa vai kallista? Voisin muotoilla ajatuksen näin. Meidän perheessä kaikki ylimääräinen raha laitetaan urheiluvarusteisiin ja lomailuun. Aiempina vuosina urheiluvarusteisiin on mennyt arviolta 500 eur / vuosi. Nyt meni siis lähes 10-kertainen määrä. Rahanmeno ei sinällään harmita, koska satsaus on koko ajan omaan hyvinvointiin ja uuden lajin innokkuuteen.
Mikäli jatkan lajin parissa jatkuu satsaus välineisiin tulee jatkumaan. Hankin varmaan omat aerotangot ja mahdollisesti päivitän pyörään osia. Tri-pyörää en vielä toiselle kaudelle hanki. Lenkkareita joutuu jo ostamaan. Seuraavasta kaudesta tulee jonkin verran halvempi mikäli homma ei lähde ihan lapasesta pyöräilyn osalta!
Viimeviikon treenien osalta päästin itseni helpolla. Tiistaina aloitin suunnistuskauden iltarastilla. Muutoin ohjelmassa oli kaksi pyöräilyä, pari lyhyttä juoksua ja yksi ohjattu lihaskuntoharjoitus. Treeniä tuli yhteensä vähän reilu 8 tuntia.
--- Jukka
Olen tehnyt varustehankintoja harkiten ja hankkinut vain välttämättömiä. Lisäksi olen koittanut olla sortumatta liian hyviin varusteisiin. Toisaalta olen sitä mieltä että urheiluvarusteisiin kannattaa satsata ja laatua kannattaa ostaa.
Lähtötilanteessa marraskuun alussa 2012 omistin kasan suunnistusvarusteita, kompasseja, läjän lenkkareita, aikamoisen määrän erilaista juoksuvaatetta eri keleille sekä kaksi pari suksia ja sauvoja. Oli minulla takapihalla elämäni ensimmäinen cyklo pyöränä, mutta se oli syntisen painava (11.5 kg).
Juoksuvarusteiden osalta pääsin helpolla. Juoksuvarusteiden investoinnit maksoivat tasan viisi (5) euroa. Kun kerroin tämän Tompalle hän kysyi "Mitä viidellä eurolla saa?". "Sillä saa yhden parin lenkkareiden pikalukituksia", vastasin.
Uimiseen liittyen menikin sitten rahaa jo paljon enemmän. Aluksi ostin uimalasit, pullerin ja pian uudet uikkarit. Näistäkin on blogissa juttua tuolta alkutaipaleelta. Uimahallimaksuja on mennyt aika paljon, vaikka olen ostanut aina 10 kerran lippuja, joka on hinnoiteltu niin että joka kymmenes on ilmainen verrattuna kertalippuun. Lisäksi uimisessa maksoi valmennuskulut ja tietenkin märkäpuku. Märkäpuku oli ehdottomasti uimisen kallein hankinta (349 eur).
Pyöräilyyn voisi sitten satsata kaikki mitä palkasta jää jäljelle. Pyörän hankinnasta kirjoitin jo tammikuussa tänne blogiin. Kaksi vuotta käytetty Spessu maksoi 1800 eur. Pyöräilyn kustannus rupesi valkenemaan sitten vähitellen keväällä kun edessä oli siirtyminen pihalle. Piti tehdä huoltoa, vaihtaa pakkaa ja ketjut - satulatolppakin piti uusia (vanha oli halki). Lisätangot sain Samulilta lainaksi. Sitten meni kumeja, stemmi piti lyhentää ja kadenssimittarikin oli ihan pakko saada. Lisäksi rahaa meni pyöräily- ja trivaatteisiin muutama satanen.
Muita kuluja ovat olleet X-Tri jäsenmaksu, kolmen kilpailun kilpailumaksut yms. sekalaista.
Alla olevassa kuvassa on kaikki hienosti laskettuna Excelissä:
 |
| Summausta triathlonharrastuksen kuluista ensimmäisen vuoden osalta. Halpaa vai kallista? |
Oliko triathlon sitten halpaa vai kallista? Voisin muotoilla ajatuksen näin. Meidän perheessä kaikki ylimääräinen raha laitetaan urheiluvarusteisiin ja lomailuun. Aiempina vuosina urheiluvarusteisiin on mennyt arviolta 500 eur / vuosi. Nyt meni siis lähes 10-kertainen määrä. Rahanmeno ei sinällään harmita, koska satsaus on koko ajan omaan hyvinvointiin ja uuden lajin innokkuuteen.
Mikäli jatkan lajin parissa jatkuu satsaus välineisiin tulee jatkumaan. Hankin varmaan omat aerotangot ja mahdollisesti päivitän pyörään osia. Tri-pyörää en vielä toiselle kaudelle hanki. Lenkkareita joutuu jo ostamaan. Seuraavasta kaudesta tulee jonkin verran halvempi mikäli homma ei lähde ihan lapasesta pyöräilyn osalta!
Viimeviikon treenien osalta päästin itseni helpolla. Tiistaina aloitin suunnistuskauden iltarastilla. Muutoin ohjelmassa oli kaksi pyöräilyä, pari lyhyttä juoksua ja yksi ohjattu lihaskuntoharjoitus. Treeniä tuli yhteensä vähän reilu 8 tuntia.
--- Jukka
maanantai 5. elokuuta 2013
Mitä olen oppinut
Ajattelin tähän vielä koostaa muutamia tärkeitä asioita mitä opin triathlonprojektini aikana.
1. Opin uimaan vapaauintia: Tämä on mulle tosi tärkeä asia. Vaparin oppimisen alkutaival oli tosi motivoiva kun aika nopeasti pääsin Päivin opastamana eteenpäin. Viidennen yhteisen treenin jälkeen uskoin että opin vaparin riittävän hyvin. Huhtikuun alussa kun oltiin tultu Australian reissulta olin hetken, siis vain pienen hetken yhtenä iltana, epätoivoinen että uinti ei suju. Sitten kävin Tepon opissa muutaman kerran hallilla ja uinti etenkikin vauhdilla niin että kykenin matkauintiin ensin hallissa huhtikuun aikana ja heti toukokuun alusta alkaen järvessä. Tästä taidosta olen nyt ylpeä. Toisaalta olen myös hyvin nöyrä, koska taitoni on vasta hankittu ja oppimista on vielä todella paljon edessä.
2. Kuntokeskuksen ohjatut lihaskuntoharjoitukset: Olen ollut todella ennakkoluuloinen kuntokeskusten ohjattuihin lihaskuntoharjoituksiin. Pidin niitä naisten juttuina - ei sovi mulle asenteella. Minna houkutteli niihin pitkään ja sanoi että BodyPump-treeni voisi sopia. Kun vihdoin uskaltauduin ensimmäisen kerran paikan päälle, oli pakko muuttaa omaa ennakkokäsitystäni ohjatuista tunneista. Valikoimalla sopivasti tunnit, saa tehtyä todella helposti erittäin tehokkaita lihaskuntoharjoituksia. Olen ehdottomasti jatkossa ainakin BodyPump-tuntien asiakas.
3. Uskon taas määräharjoittelun voimaan: Vuodesta 2000 aina vuoteen 2012 harjoittelin asenteella minimitreeneillä maksimikuntoon. Pärjäsin suunnistuksessa tällä asenteella, koska osasin lajin hyvin. Koska projektissani oli kahden uuden lajin opettelu, oli pakko ruveta treenaamaan enemmän. En asettanut missään vaiheessa itselleni mitään treenituntitavoitteita tai viikkokeskiarvotavoitteita. Päätin vain että on harjoiteltava niin paljon että opin uudet lajit riittävän hyvin. Palasin treenimäärien osalta samoihin tuntimääriin, joita tein vuosina 1995 - 2000, joilloin olin jo työelämässä. Nyt toteutetun projektin jälkeen on ihan pakko tunnustaa että kestävyyslajeissa on pakko harjoitella riittävän paljon. Fysiikka ja kestävyyskunto ovat nyt ihan toisella tasolla kuin vuosi sitten, jolloin pidin itseäni myös hyväkuntoisena.
4. Asenne ratkaisee: Asenteen voima konkretisoitui viimeistään Joroisten kisassa. Mutta oikea asenne ratkaisi jo todella paljon treenikaudella. Oli pakko olla oppiva uimarioppilas, oli pakko ottaa kokeneilta pyöräilijöiltä palautetta ja vinkkejä niin spinningtunneilla kuin yhteislenkeillä. Löysin itsestäni uteliaan triathlonharjoittelijan. Asenne ratkaisi aina silloin kun työpäivän jälkeen tuntui että viitsiikö lähteä treenaamaan. Aina viitsin ja aina jaksoin ja aina se palkitsi yhtä paljon.
5. Kokonaisuus merkitsee kaikkea: Harjoittelu johonkin kilpailuun ei ole pelkästään fysiikan harjoittelua. Jos näin olisi, olisi kaikki urheilu tosi helppoa ja pärjääminen sekä menestyminen paljon ennustettavampaa. Harjoittelun kokonaisuuteen vaikuttaa erittäin oleellisesti myös mm. lepo, ruokavalio, työ, perhe ja muut harrastukset. Kokonaisrasituksen hallinta on oleellisin asia, josta pitää pitää huolta.
6. Katso oman laatikon ulkopuolelle: Yli 30 vuotta treenasin lähes pelkästään suunnistusta. Pääharjoitusmuotoina oli sulan maan aikaan juoksu ja talvisin juoksu ja hiihto oheisharjoitteineen. Ihmettelin lähes koko projektin ajan miksi juoksu kulkee tosi hyvin vaikka juoksen erittäin vähän. Ymmärsin että olin kurkistanut vieraaseen laatikkoon. Vieras laatikko sisälsi kaksi uutta lajia ja enemmän lihaskuntoharjoittelua. Minulle nämä uudet treenit toivat vaihtelua ja auttoivat pitkään juoksussa yksipuolisesti harjoiteltua kehoa hyödyntämään uusia lihaksia ja uusia liikeratoja. Uskon että pyöräilyn opettelu aktivoi myös takareiteni juoksussa. Kun kurkkaa toiseen laatikkoon ja ottaa sieltä hyviä asioita käyttöön, voi saada parempia tuloksia aikaiseksi omassa lajissaan.
Opin myös paljon muuta. Tässä vielä lyhyt lista pienemmistä opituista tai ymmärretyistä asioista:
- Aamulla klo 6 on ihan hyvä aika aloittaa harjoittelu jos muuta aikaa ei ole tarjolla.
- Pyörän värkkäämistä mm. kumien vaihtoa, satulan säätöä, takapakan vaihtoa jne.
- Opin tuntemaan paljon uusia ihmisiä. Kiitos että olette kaikki olemassa.
Viimeviikko meni treenien puolesta mainiosti. Nyt kun vielä ei ole selkeää tavoitetta mitä kohti treenaa niin tulee treenattua vähän enemmän. Kaikenkaikkiaan harjoittelua tuli 14 tuntia. Pyörän päällä tuli oltua 13 tuntia ja sen lisäksi kävin kerran ohjatussa lihaskuntotreenissä (SummerBody). Maanantai oli lepopäivä kuten tulee olemaan tämäkin maanantai.
Alla on vielä yksi kuva, joka kertoo aika paljon siitä mikä oli meininki Joroisten juoksuosuudella.
--- Jukka
1. Opin uimaan vapaauintia: Tämä on mulle tosi tärkeä asia. Vaparin oppimisen alkutaival oli tosi motivoiva kun aika nopeasti pääsin Päivin opastamana eteenpäin. Viidennen yhteisen treenin jälkeen uskoin että opin vaparin riittävän hyvin. Huhtikuun alussa kun oltiin tultu Australian reissulta olin hetken, siis vain pienen hetken yhtenä iltana, epätoivoinen että uinti ei suju. Sitten kävin Tepon opissa muutaman kerran hallilla ja uinti etenkikin vauhdilla niin että kykenin matkauintiin ensin hallissa huhtikuun aikana ja heti toukokuun alusta alkaen järvessä. Tästä taidosta olen nyt ylpeä. Toisaalta olen myös hyvin nöyrä, koska taitoni on vasta hankittu ja oppimista on vielä todella paljon edessä.
2. Kuntokeskuksen ohjatut lihaskuntoharjoitukset: Olen ollut todella ennakkoluuloinen kuntokeskusten ohjattuihin lihaskuntoharjoituksiin. Pidin niitä naisten juttuina - ei sovi mulle asenteella. Minna houkutteli niihin pitkään ja sanoi että BodyPump-treeni voisi sopia. Kun vihdoin uskaltauduin ensimmäisen kerran paikan päälle, oli pakko muuttaa omaa ennakkokäsitystäni ohjatuista tunneista. Valikoimalla sopivasti tunnit, saa tehtyä todella helposti erittäin tehokkaita lihaskuntoharjoituksia. Olen ehdottomasti jatkossa ainakin BodyPump-tuntien asiakas.
3. Uskon taas määräharjoittelun voimaan: Vuodesta 2000 aina vuoteen 2012 harjoittelin asenteella minimitreeneillä maksimikuntoon. Pärjäsin suunnistuksessa tällä asenteella, koska osasin lajin hyvin. Koska projektissani oli kahden uuden lajin opettelu, oli pakko ruveta treenaamaan enemmän. En asettanut missään vaiheessa itselleni mitään treenituntitavoitteita tai viikkokeskiarvotavoitteita. Päätin vain että on harjoiteltava niin paljon että opin uudet lajit riittävän hyvin. Palasin treenimäärien osalta samoihin tuntimääriin, joita tein vuosina 1995 - 2000, joilloin olin jo työelämässä. Nyt toteutetun projektin jälkeen on ihan pakko tunnustaa että kestävyyslajeissa on pakko harjoitella riittävän paljon. Fysiikka ja kestävyyskunto ovat nyt ihan toisella tasolla kuin vuosi sitten, jolloin pidin itseäni myös hyväkuntoisena.
4. Asenne ratkaisee: Asenteen voima konkretisoitui viimeistään Joroisten kisassa. Mutta oikea asenne ratkaisi jo todella paljon treenikaudella. Oli pakko olla oppiva uimarioppilas, oli pakko ottaa kokeneilta pyöräilijöiltä palautetta ja vinkkejä niin spinningtunneilla kuin yhteislenkeillä. Löysin itsestäni uteliaan triathlonharjoittelijan. Asenne ratkaisi aina silloin kun työpäivän jälkeen tuntui että viitsiikö lähteä treenaamaan. Aina viitsin ja aina jaksoin ja aina se palkitsi yhtä paljon.
5. Kokonaisuus merkitsee kaikkea: Harjoittelu johonkin kilpailuun ei ole pelkästään fysiikan harjoittelua. Jos näin olisi, olisi kaikki urheilu tosi helppoa ja pärjääminen sekä menestyminen paljon ennustettavampaa. Harjoittelun kokonaisuuteen vaikuttaa erittäin oleellisesti myös mm. lepo, ruokavalio, työ, perhe ja muut harrastukset. Kokonaisrasituksen hallinta on oleellisin asia, josta pitää pitää huolta.
6. Katso oman laatikon ulkopuolelle: Yli 30 vuotta treenasin lähes pelkästään suunnistusta. Pääharjoitusmuotoina oli sulan maan aikaan juoksu ja talvisin juoksu ja hiihto oheisharjoitteineen. Ihmettelin lähes koko projektin ajan miksi juoksu kulkee tosi hyvin vaikka juoksen erittäin vähän. Ymmärsin että olin kurkistanut vieraaseen laatikkoon. Vieras laatikko sisälsi kaksi uutta lajia ja enemmän lihaskuntoharjoittelua. Minulle nämä uudet treenit toivat vaihtelua ja auttoivat pitkään juoksussa yksipuolisesti harjoiteltua kehoa hyödyntämään uusia lihaksia ja uusia liikeratoja. Uskon että pyöräilyn opettelu aktivoi myös takareiteni juoksussa. Kun kurkkaa toiseen laatikkoon ja ottaa sieltä hyviä asioita käyttöön, voi saada parempia tuloksia aikaiseksi omassa lajissaan.
Opin myös paljon muuta. Tässä vielä lyhyt lista pienemmistä opituista tai ymmärretyistä asioista:
- Aamulla klo 6 on ihan hyvä aika aloittaa harjoittelu jos muuta aikaa ei ole tarjolla.
- Pyörän värkkäämistä mm. kumien vaihtoa, satulan säätöä, takapakan vaihtoa jne.
- Opin tuntemaan paljon uusia ihmisiä. Kiitos että olette kaikki olemassa.
Viimeviikko meni treenien puolesta mainiosti. Nyt kun vielä ei ole selkeää tavoitetta mitä kohti treenaa niin tulee treenattua vähän enemmän. Kaikenkaikkiaan harjoittelua tuli 14 tuntia. Pyörän päällä tuli oltua 13 tuntia ja sen lisäksi kävin kerran ohjatussa lihaskuntotreenissä (SummerBody). Maanantai oli lepopäivä kuten tulee olemaan tämäkin maanantai.
Alla on vielä yksi kuva, joka kertoo aika paljon siitä mikä oli meininki Joroisten juoksuosuudella.
 |
| Joroisten juoksussa kelloa vilkuilemassa - tilanne hallussa. |
--- Jukka
tiistai 30. heinäkuuta 2013
Triathlonprojektin yhteenvetoa - harjoittelu
Toteutin Joroisten triathlonkisaan tähtävään harjoittelun projektina. Unohdin yli 30 vuotta päällimmäisenä urheiluharrastukseniani olleen suunnistuksen ja harjoittelin vain tavoite "Joroisilla alle 5 tuntia" mielessäni. Edellistä kirjoitusta lukiessani nyt uudelleen konkretisoituu siinä asettamani tavoite, siihen sitoutuminen ja tavoitteen lopullinen tekeminen itse suorituksessa.
Treeniprojektini kesti 37 viikkoa (1.11.2012 - 21.7.2013). Harjoitusmäärä tällä jaksolla oli noin 397 tuntia. Keskimääräinen viikkotuntimäärä on tästä laskettuna noin 10 h 40 min. Tämän päälle tulee tietenkin venyttelyt keskimäärin noin 2 tuntia viikossa (2-4 kertaa/vko, á 30 - 40 min) ja hieronnat noin kolmen viikon välein. Kykenin tuplaamaan harjoistumäärän edelliseen vuoteen (ja vuosiin) nähden!
Numerot ovat aina tärkeitä. Tässä hieman lisää:
- Juoksu: 1 005 km
- Pyöräily: 2 835 km ulkona ja sisällä 1 458 km
- Hiihto: 594 km
Uintikilometrejä en laskenut mutta uintia tuli keskimäärin 2.5 krt/viikko. projektissa oli yksi kolmen viikon jakso, jossa en uinut lainkaan. Tämä oli maaliskuussa kun lomailtiin ja treenattiin Australiassa.
Lihaskuntoa tein erittäin säännöllisesti läpi projektin. Tein säännöllisesti kuntopiiriä keskivartalolle 1-2 krt/viikko. Alkuvuodesta alkaen ohjelmassa oli kuntopiirien lisäksi lähes joka viikko yksi BodyPump-treeni.
Lisäksi tein talvella ja keväällä jonkin verran loikkaharjoituksia, mikä on mielestäni myös yksi juoksijan voimaharjoitusmuoto. Minulla tämä säännöllinen loikkiminen vaikka vain lyhyesti kerran viikossa on aina toiminut.
Sairaspäiviä projektin aikana oli nolla (=0). Tähän on kaksi perussyytä. Ensinnäkin jokaisella viikolla pidin riittävästi lepoa. Koitin kuunnella kehoa niin että elimistö ei mene liian kovalle rasitukselle pitkäaikaisesti. Yöunista en koittanut tinkiä milloinkaan. Toinen tärkeä asia on noudattamani ruokavalio, joka takaa sen että saan paljon vitamiineja, mineraaleja, suojaravinteita ja hyvin imeytyvää proteiinia. Tavallisen koti- ja työpaikkaruuan lisäksi käytän päivittäin Herbalife-lisäravinteita. Niistä olen kirjoittanut enemmän täällä ja postauksessa blogissani. Herbalife-tuotteiden avulla saan myös joudutettua palautumista huomattavasti.
Lisäksi seurasin Polarin palvelussa rasitustason muuttumista. Alla on ote 1.6. - 21.7. rasitusprofiilista, josta hyvin näkee että kovan rasituksen jälkeen on aika nopeasti pudotettu rasitusta alas niin että voi taas harjoitella kehittävästi:
Oleellista projektissa onnistumisessa oli myös pitkissä treeneissä testaamani syömis- ja juomissysteemi. Sain sen toteutettua suunnitelmien mukaisesti myös kisassa.
Mainitsemisen arvoista on myös se että Joroisten jälkeisellä viikolla tuli kasaan lähes 15 tuntia pyöräilyä ja juoksua. Palauduin suorituksesta todella nopeasti. Lepäsin sunnuntain ja maanantain ja sitten oli taas aika urheilla viimeisen lomaviikon kunniaksi.
Saattaa olla että jäin triathlonin koukkuun. Syksyn urheilen aika vapaana kisapaineista, varmaan lähinnä pyöräilen ja juoksen. Saattaa olla että yritän parantaa omaa maratonin ennätystäni (2.56.xx) jossain Suomessa tai ulkomailla. Uinti jää nyt ainakin vähäksi aikaa taka-alalle.
Lopuksi korjaan vielä pari asiaa edellisestä postauksestani (mission completed - 4.59.43):
- Uintisuoritus oli täysin oman uintikunnon ja uintitaidon mukainen siinä kelissä. Uinti oli siis hyvä, mutta hidas - ei huono niin kuin kirjoitin.
- Saamani stop-go rangaistus tuli aiheesta, sillä juuri sillä hetkellä välimatka edellä ajavaan ei ollut kunnossa. Kaksi edellä ajavaa olivat ohitteluiden jäljiltä löysänneet polkemista ja minä en ollut huomannut sitä vielä tehdä, joten liian lähellä oltiin. Aiheellinen rangaistus siis juuri sillä hetkellä.
--- Jukka
PS: Triathlonprojektini aikana Minna treenasi yli 420 tuntia. Olin siis meidän perheen hyvä kakkonen.
Treeniprojektini kesti 37 viikkoa (1.11.2012 - 21.7.2013). Harjoitusmäärä tällä jaksolla oli noin 397 tuntia. Keskimääräinen viikkotuntimäärä on tästä laskettuna noin 10 h 40 min. Tämän päälle tulee tietenkin venyttelyt keskimäärin noin 2 tuntia viikossa (2-4 kertaa/vko, á 30 - 40 min) ja hieronnat noin kolmen viikon välein. Kykenin tuplaamaan harjoistumäärän edelliseen vuoteen (ja vuosiin) nähden!
Numerot ovat aina tärkeitä. Tässä hieman lisää:
- Juoksu: 1 005 km
- Pyöräily: 2 835 km ulkona ja sisällä 1 458 km
- Hiihto: 594 km
Uintikilometrejä en laskenut mutta uintia tuli keskimäärin 2.5 krt/viikko. projektissa oli yksi kolmen viikon jakso, jossa en uinut lainkaan. Tämä oli maaliskuussa kun lomailtiin ja treenattiin Australiassa.
Lihaskuntoa tein erittäin säännöllisesti läpi projektin. Tein säännöllisesti kuntopiiriä keskivartalolle 1-2 krt/viikko. Alkuvuodesta alkaen ohjelmassa oli kuntopiirien lisäksi lähes joka viikko yksi BodyPump-treeni.
Lisäksi tein talvella ja keväällä jonkin verran loikkaharjoituksia, mikä on mielestäni myös yksi juoksijan voimaharjoitusmuoto. Minulla tämä säännöllinen loikkiminen vaikka vain lyhyesti kerran viikossa on aina toiminut.
Sairaspäiviä projektin aikana oli nolla (=0). Tähän on kaksi perussyytä. Ensinnäkin jokaisella viikolla pidin riittävästi lepoa. Koitin kuunnella kehoa niin että elimistö ei mene liian kovalle rasitukselle pitkäaikaisesti. Yöunista en koittanut tinkiä milloinkaan. Toinen tärkeä asia on noudattamani ruokavalio, joka takaa sen että saan paljon vitamiineja, mineraaleja, suojaravinteita ja hyvin imeytyvää proteiinia. Tavallisen koti- ja työpaikkaruuan lisäksi käytän päivittäin Herbalife-lisäravinteita. Niistä olen kirjoittanut enemmän täällä ja postauksessa blogissani. Herbalife-tuotteiden avulla saan myös joudutettua palautumista huomattavasti.
Lisäksi seurasin Polarin palvelussa rasitustason muuttumista. Alla on ote 1.6. - 21.7. rasitusprofiilista, josta hyvin näkee että kovan rasituksen jälkeen on aika nopeasti pudotettu rasitusta alas niin että voi taas harjoitella kehittävästi:
Oleellista projektissa onnistumisessa oli myös pitkissä treeneissä testaamani syömis- ja juomissysteemi. Sain sen toteutettua suunnitelmien mukaisesti myös kisassa.
Mainitsemisen arvoista on myös se että Joroisten jälkeisellä viikolla tuli kasaan lähes 15 tuntia pyöräilyä ja juoksua. Palauduin suorituksesta todella nopeasti. Lepäsin sunnuntain ja maanantain ja sitten oli taas aika urheilla viimeisen lomaviikon kunniaksi.
Saattaa olla että jäin triathlonin koukkuun. Syksyn urheilen aika vapaana kisapaineista, varmaan lähinnä pyöräilen ja juoksen. Saattaa olla että yritän parantaa omaa maratonin ennätystäni (2.56.xx) jossain Suomessa tai ulkomailla. Uinti jää nyt ainakin vähäksi aikaa taka-alalle.
Lopuksi korjaan vielä pari asiaa edellisestä postauksestani (mission completed - 4.59.43):
- Uintisuoritus oli täysin oman uintikunnon ja uintitaidon mukainen siinä kelissä. Uinti oli siis hyvä, mutta hidas - ei huono niin kuin kirjoitin.
- Saamani stop-go rangaistus tuli aiheesta, sillä juuri sillä hetkellä välimatka edellä ajavaan ei ollut kunnossa. Kaksi edellä ajavaa olivat ohitteluiden jäljiltä löysänneet polkemista ja minä en ollut huomannut sitä vielä tehdä, joten liian lähellä oltiin. Aiheellinen rangaistus siis juuri sillä hetkellä.
--- Jukka
PS: Triathlonprojektini aikana Minna treenasi yli 420 tuntia. Olin siis meidän perheen hyvä kakkonen.
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013
Mission completed - 4.59.43
Kauden tärkein kisa on sitten kisattu ja loppuaika meni juuri alle asettamani viiden tunnin tavoitteen - loppuaika 4.59.43 pisti suun hymyyn ja hyvän fiiliksen onnistuneen triathlonprojektin päätteeksi.
Ja näin se kisa meni....
Ennen kisaa jännitti kovasti. Vaikka olen tottunut kilpailemaan niin silti jännityksen vahva tuntemus yllätti. Minna toimi huoltajana sekä kannustajana matkan varrella - sain siis keskittyä vain omaan suoritukseeni.
Uinnin lähtöpaikan otin oman ikäsarjan loppupäästä. Paikka osoittautui hyväksi sillä heti alusta alkaen sain tehdä omaa uintia. Lähtösuora neljännelle poijulle saakka menikin tosi hyvin. Sain uitua yllätyksekseni suoran linjan. Ekan käännöksen jälkeen tuuli osui reitille jo pahemmin, mutta uinti oli hyvin kasassa ja kuudennelle poijulle saapuessa tilanne oli mainio vaikka olin uinut liikaa vasemmalla suorasta linjasta.
Seuraava suora olikin sitten todellinen taistelu-uinti! Vastatuuli ja aallokko ei vielä mun lyhyellä uintitaustalla suju. Uin jatkuvasti vinoon, mutta veto vedolta koitin taistella eteenpäin. En sallinut itselleni yhtään muita kuin vaparin liikkeitä. Vedet tuli välillä suuhun mutta sitkeästi sinnittelin eteenpäin kohti kahdeksannen poijun kääntöopaikkaa.
Loppusuora menikin sitten jo mallikkaasti kun tuulen vaikutus väheni rannan lähestyessä. Uintiaika oli aivan järkyttävän hidas - 43.39. Rantautumisen jälkeen päässä kävi hetken ajatus että 5 tuntia jää haaveeksi. Lisäksi vaihdossa käytin aikaa todella paljon - pyyhin ihon kuivaksi, laitoin puseron ja irtohihat, join, söin... Ei ihme että aikaa meni tuohon peräti 4.45!
Kun nousin mäen päällä satulaan olin noin 10 min aikatauluani jäljessä. Naksautin asenteen päässä kohdalleen ja aloitin tunnollisen polkemisen. Ohitettavaa riittikin alussa ihan hurjasti. Motivoidakseni itseäni painoin kellosta väliajat jokaiselle 10 km osuudelle. Näin aloin pian huomaamaan että pyöräilen kovempaa kuin mitä olin laskenut ennakkoon ja sain yhtä 10 km osuutta lukuunottamatta kiinni tavoiteaikaani. Sain tästä jatkuvasti lisää energiaa jatkaa kohti aikatavoitettani.
Toisella kierroksella tiellä olikin jo väljempää ja sain ajaa hyvin rauhassa omaa ajoa. Keskityin myös korkan kadenssin ylläpitämiseen. 75 km kohdalla tapahtui hämmentävä tilanne. Noin 6 hengen porukka ajoi mun ohi ihan todella ryhmänä. Ja juuri kun ryhmä oli ohittanut tuli tuomari paikalle ja pisti mulle sekä kahdelle mun edellä ajavalle stop-go -rangaistuksen ryhmä ajosta! Kukaan meistä kolmesta ei ajanut oikeasti siinä ryhmässä. Onneksi rangaistuksen kärsimiseen riitti se että nousin pyörän selästä maahan, join, söin ja sain jatkaa.
Viimeisen 15 km tulinkin tämän todella väärydellä saamani rangaistuksen jälkeen mielettömällä agressiolla maaliin. Keskari oli 33.9 km/h kun nousin pyörän selästä ja ajoaika 2.39.19 oli peräti 6 min nopeampi kuin mitä olin laskenut ennakkoon. Oletan muuten että nousu pyörän selästä jopa paransi mun loppuaikaa, koska sain siinä lyheyessä ajassa palautettua kehoa todella hyvin.
Toinen vaihto sujui mielestäni hyvin, mutta silti käytin siihen aikaa 4.10!
Kun pääsin juoksun alkupisteelle katsoin kelloa että aikaa on tasan 1.28 himoitsemaani 5 tunnin alitukseen. Nyt oli juostava hyvin samalla tiedostaen että juoksureitti ei ole kovin nopea. Ensimmäisen kierroksen tavoite oli totuttaa jalat juoksemiseen. Noin kolmen kilometrin kohdalla jalat alkoivatkin toimimaan hyvin. Odotin jännityksellä mikä ensimmäinen kierrosaika tulisi olemaan. Väliaika ekalle kiekalle oli 21.42, mikä tarkoitti sitä että vahvasti menee. Toinen kiekka oli vastaavasti 21.40. Vire oli kyllä tosi hyvä ja askel oli edelleen tosi vahva. Minna oli kannustamassa ja kuvaamassa stadionilla.
Kolmannen kierroksen alussa päätin päässä että menee alle 5 tunnin. Päätin että en anna tuumakaan periksi ja päätin myös että teen tarvittaessa ankaran loppuvedon. Kolmannella kierroksella huomasin jo rasitusta, mutta en yhtään väsymystä. Viimeisessä väliajassa aikaa maalin tuloon oli vähän reilu 22 minuuttia. Tiesin että onnistun. Minna kysyi stadionilta lähtiessä "Onko kaikki hyvin?". Sanoin että "On!". Viimeiselle kierroksen alussa varmistin että saan vielä hyvin juotua kentän laidalla.
Viimeisen kierroksen alun nousuosuuden otin todella varovasti ja voimia tuhlaamatta. Jälkimmäisen puolikkaan tulin sitten lentäen. Metsäosuuden juoksin aivan mielettömällä asenteella kelloa koko ajan vilkuillen. Hain kellon katsomisesta voimia jatkaa. Lisäksi hain voimia kaikkien niiden ihmisten ajatuksista joiden tiesin jännittävän miten mulla menee. Lisäksi mietin että kun blogissa olen alusta alken kertonut että viisi tuntia on tavoite niin se vaan pitää tehdä - en antanut itselleni vaihtoehtoja. Niin moni tiesi projektistani ja te kaikki olitte lopussa ajatuksissani. Koin tämän sanotun ja kirjoitetun tavoitteen todella konkreettisena voiman lähteenä viimeisillä kilometreillä.
Oli mahtava tunne juosta viimeisen kerran stadionille ja ymmärtää että aikaa on. Tuuletin jo tullessa kentälle. Minna kannusti hurjasti! Tuuletin ja huusin kun alitin maalikaaren. Maaliviiva oli ihan sopivassa kohdassa ja kello tosiaan pysähtyi alle viiden tunnin aikaan 4.59.43! Maalin jälkeen sain heti halata Minnaa ja kyyneleet tulivat silmiin.
Olen erittäin tyytyväinen siihen mitä sain kisassa aikaiseksi. Asenne kisasuorituksessa oli kohdallaan ja sain kasattua itseni huonon uinnin jälkeen todella vahvaksi. Onneksi puolimatkan kisa on pitkä niin pään kanssa ehti tekemään paljon töitä, jopa ihan lopussa kova henkinen psyykkaus on mahdollista.
Sykkeiden puolesta suoritus oli hieman hämmentävä. Keskisyke oli 146, mikä on kaksi lyöntiä alle alemman kynnyksen. Vasta viimeisen viiden minuutin aikana juoksussa sain sykkeen yli 160 ja loppuvedossa korkein lukema oli 168. Mun max. syke juoksussa on 189!
Vaihtoihin käytin aikaa yhteensä 8.55! Tässä on kyllä 2-3 minuuttia liikaa. Vaihtoajoista olisi ollut helppo nipistää aikaa pois jos olisin ennakkoon miettinyt tarkemmin mitä teen vaihdoissa ja mitä en.
Juominen ja syöminen onnistuivat kisan aikana myös mainiosti. Energiat olivat kohdallaan koko suorituksen ajan eikä missään kohdassa tullut notkahduksia. Tästä kertoo myös se että loppussa pystyin tsemppaamaan hyvin.
Kiitos kaikille matkan varrella kannustaneille ja kaikille ajatukissa olleille! Lisäksi Minnalle suuri kiitos kisapäivän huollosta ja mahtavasta kannustuksesta.
Tässä vielä Minnan ottamia kuvia päivästä:
Pyöräilystä ei sitten julkaistavia kuvia ollutkaan!
Ehkä ensi vuonna uudestaan uusilla ja kovemmilla tavoitteilla.
--- Jukka
Ja näin se kisa meni....
Ennen kisaa jännitti kovasti. Vaikka olen tottunut kilpailemaan niin silti jännityksen vahva tuntemus yllätti. Minna toimi huoltajana sekä kannustajana matkan varrella - sain siis keskittyä vain omaan suoritukseeni.
Uinnin lähtöpaikan otin oman ikäsarjan loppupäästä. Paikka osoittautui hyväksi sillä heti alusta alkaen sain tehdä omaa uintia. Lähtösuora neljännelle poijulle saakka menikin tosi hyvin. Sain uitua yllätyksekseni suoran linjan. Ekan käännöksen jälkeen tuuli osui reitille jo pahemmin, mutta uinti oli hyvin kasassa ja kuudennelle poijulle saapuessa tilanne oli mainio vaikka olin uinut liikaa vasemmalla suorasta linjasta.
Seuraava suora olikin sitten todellinen taistelu-uinti! Vastatuuli ja aallokko ei vielä mun lyhyellä uintitaustalla suju. Uin jatkuvasti vinoon, mutta veto vedolta koitin taistella eteenpäin. En sallinut itselleni yhtään muita kuin vaparin liikkeitä. Vedet tuli välillä suuhun mutta sitkeästi sinnittelin eteenpäin kohti kahdeksannen poijun kääntöopaikkaa.
Loppusuora menikin sitten jo mallikkaasti kun tuulen vaikutus väheni rannan lähestyessä. Uintiaika oli aivan järkyttävän hidas - 43.39. Rantautumisen jälkeen päässä kävi hetken ajatus että 5 tuntia jää haaveeksi. Lisäksi vaihdossa käytin aikaa todella paljon - pyyhin ihon kuivaksi, laitoin puseron ja irtohihat, join, söin... Ei ihme että aikaa meni tuohon peräti 4.45!
Kun nousin mäen päällä satulaan olin noin 10 min aikatauluani jäljessä. Naksautin asenteen päässä kohdalleen ja aloitin tunnollisen polkemisen. Ohitettavaa riittikin alussa ihan hurjasti. Motivoidakseni itseäni painoin kellosta väliajat jokaiselle 10 km osuudelle. Näin aloin pian huomaamaan että pyöräilen kovempaa kuin mitä olin laskenut ennakkoon ja sain yhtä 10 km osuutta lukuunottamatta kiinni tavoiteaikaani. Sain tästä jatkuvasti lisää energiaa jatkaa kohti aikatavoitettani.
Toisella kierroksella tiellä olikin jo väljempää ja sain ajaa hyvin rauhassa omaa ajoa. Keskityin myös korkan kadenssin ylläpitämiseen. 75 km kohdalla tapahtui hämmentävä tilanne. Noin 6 hengen porukka ajoi mun ohi ihan todella ryhmänä. Ja juuri kun ryhmä oli ohittanut tuli tuomari paikalle ja pisti mulle sekä kahdelle mun edellä ajavalle stop-go -rangaistuksen ryhmä ajosta! Kukaan meistä kolmesta ei ajanut oikeasti siinä ryhmässä. Onneksi rangaistuksen kärsimiseen riitti se että nousin pyörän selästä maahan, join, söin ja sain jatkaa.
Viimeisen 15 km tulinkin tämän todella väärydellä saamani rangaistuksen jälkeen mielettömällä agressiolla maaliin. Keskari oli 33.9 km/h kun nousin pyörän selästä ja ajoaika 2.39.19 oli peräti 6 min nopeampi kuin mitä olin laskenut ennakkoon. Oletan muuten että nousu pyörän selästä jopa paransi mun loppuaikaa, koska sain siinä lyheyessä ajassa palautettua kehoa todella hyvin.
Toinen vaihto sujui mielestäni hyvin, mutta silti käytin siihen aikaa 4.10!
Kun pääsin juoksun alkupisteelle katsoin kelloa että aikaa on tasan 1.28 himoitsemaani 5 tunnin alitukseen. Nyt oli juostava hyvin samalla tiedostaen että juoksureitti ei ole kovin nopea. Ensimmäisen kierroksen tavoite oli totuttaa jalat juoksemiseen. Noin kolmen kilometrin kohdalla jalat alkoivatkin toimimaan hyvin. Odotin jännityksellä mikä ensimmäinen kierrosaika tulisi olemaan. Väliaika ekalle kiekalle oli 21.42, mikä tarkoitti sitä että vahvasti menee. Toinen kiekka oli vastaavasti 21.40. Vire oli kyllä tosi hyvä ja askel oli edelleen tosi vahva. Minna oli kannustamassa ja kuvaamassa stadionilla.
Kolmannen kierroksen alussa päätin päässä että menee alle 5 tunnin. Päätin että en anna tuumakaan periksi ja päätin myös että teen tarvittaessa ankaran loppuvedon. Kolmannella kierroksella huomasin jo rasitusta, mutta en yhtään väsymystä. Viimeisessä väliajassa aikaa maalin tuloon oli vähän reilu 22 minuuttia. Tiesin että onnistun. Minna kysyi stadionilta lähtiessä "Onko kaikki hyvin?". Sanoin että "On!". Viimeiselle kierroksen alussa varmistin että saan vielä hyvin juotua kentän laidalla.
Viimeisen kierroksen alun nousuosuuden otin todella varovasti ja voimia tuhlaamatta. Jälkimmäisen puolikkaan tulin sitten lentäen. Metsäosuuden juoksin aivan mielettömällä asenteella kelloa koko ajan vilkuillen. Hain kellon katsomisesta voimia jatkaa. Lisäksi hain voimia kaikkien niiden ihmisten ajatuksista joiden tiesin jännittävän miten mulla menee. Lisäksi mietin että kun blogissa olen alusta alken kertonut että viisi tuntia on tavoite niin se vaan pitää tehdä - en antanut itselleni vaihtoehtoja. Niin moni tiesi projektistani ja te kaikki olitte lopussa ajatuksissani. Koin tämän sanotun ja kirjoitetun tavoitteen todella konkreettisena voiman lähteenä viimeisillä kilometreillä.
Oli mahtava tunne juosta viimeisen kerran stadionille ja ymmärtää että aikaa on. Tuuletin jo tullessa kentälle. Minna kannusti hurjasti! Tuuletin ja huusin kun alitin maalikaaren. Maaliviiva oli ihan sopivassa kohdassa ja kello tosiaan pysähtyi alle viiden tunnin aikaan 4.59.43! Maalin jälkeen sain heti halata Minnaa ja kyyneleet tulivat silmiin.
Olen erittäin tyytyväinen siihen mitä sain kisassa aikaiseksi. Asenne kisasuorituksessa oli kohdallaan ja sain kasattua itseni huonon uinnin jälkeen todella vahvaksi. Onneksi puolimatkan kisa on pitkä niin pään kanssa ehti tekemään paljon töitä, jopa ihan lopussa kova henkinen psyykkaus on mahdollista.
Sykkeiden puolesta suoritus oli hieman hämmentävä. Keskisyke oli 146, mikä on kaksi lyöntiä alle alemman kynnyksen. Vasta viimeisen viiden minuutin aikana juoksussa sain sykkeen yli 160 ja loppuvedossa korkein lukema oli 168. Mun max. syke juoksussa on 189!
Vaihtoihin käytin aikaa yhteensä 8.55! Tässä on kyllä 2-3 minuuttia liikaa. Vaihtoajoista olisi ollut helppo nipistää aikaa pois jos olisin ennakkoon miettinyt tarkemmin mitä teen vaihdoissa ja mitä en.
Juominen ja syöminen onnistuivat kisan aikana myös mainiosti. Energiat olivat kohdallaan koko suorituksen ajan eikä missään kohdassa tullut notkahduksia. Tästä kertoo myös se että loppussa pystyin tsemppaamaan hyvin.
Kiitos kaikille matkan varrella kannustaneille ja kaikille ajatukissa olleille! Lisäksi Minnalle suuri kiitos kisapäivän huollosta ja mahtavasta kannustuksesta.
Tässä vielä Minnan ottamia kuvia päivästä:
 |
| Märkkäri päälle. |
 |
| Haastavasta tilanteesta lähtö pyörän kanssa liikkeelle. |
Pyöräilystä ei sitten julkaistavia kuvia ollutkaan!
 |
| Kolmannelle kierrokselle lähtö! |
 |
| Kolme kierrosta takana. Lantio putoaa kyllä tosi alas, onneksi on etukenoa! |
 |
| Vauhdikas ja tunteikas maaliintulo. |
 |
| Hetkeä myöhemmin - 4.59.43. |
Ehkä ensi vuonna uudestaan uusilla ja kovemmilla tavoitteilla.
--- Jukka
torstai 18. heinäkuuta 2013
Viimeiset treenit ja kilpailusuunnitelma
Kisaviikko on sujunut rauhallisissa tunnelmissa.
Maananataina ajettiin Minnan kanssa kevyesti pyörällä 80 minuuttia. Tiistaina oli viikon ainoa vaativampi harjoitus. Tein juoksu pyöräily-juoksu -yhdistelmän hieman kevyempänä kuin alkuperäinen suunnitelmani oli.
Verkka-ajon jälkeen ajoin 5 * 1 km täysiä, 3-5 min palautuksilla. Viimeinen veto oli aivan pyöräilyn lopussa. Sitten nopea lenkkareiden vaihto ja suoraan ensimmäiseen 90 sek. juoksuvetoon. Juoksin yhteensä 3 * 90 sek. maksimaalista vauhtia noin 3 min palautuksella. Loppuun sitten hyvä verkka. Treenin kokonaiskesto oli 95 min. Tämä oli ihan sopiva viimeistelytreeni ja herätti lihaksia. Kaiken lisäksi kulku tuntui tosi hyvältä.
Keskiviikkona aamulla pääsin hierojalle. Oma vakkarihierojamme on heinäkuun lomalla, mutta onneksi löydettiin molemmille hierojat kesken parhaan lomakauden.
Tänään aamulla olin Sääksissä uimassa 30 minuuttia. Huomenna aamulla on ohjelmassa vielä kevyt pyöräily + juoksu, yhteensä max. 60 min kevyttä hikoilua. Sitten onkin aika lähteä Joroisille!
Viimeisellä viikolla on pitänyt tehdä vielä muutamia varustehankintoja. Rahaa on palanut uusiin uimalaseihin, irtohihoihin ja irtolahkeisiin. Katsotaan tarvitaanko noita kahta viimeksi mainittua Joroisilla vai muuttuuko sääennuste lämpimämmäksi! En halua missään nimessä olla kylmissäni pyörän päällä.
Kilpailusuunnitelmani aikatauluineen, syömisineen ja juomisineen on myös valmis. Aikanaan marraskuun alussa asetin aikatavoitteeksi alle 5 tuntia. Suunnitelmani aikataulun osalta on nyt tuossa alla.
Tiedän että tekemäni aikataulu on haastava ensimmäiselle vuodelle. Tykkään kuitenkin ottaa kovat haastet vastaan ja sitoutua niihin. Lauantaina on juhlapäivä kun pääsen mittaamaan 8.5 kk:n treeniprojektin tuloksen.
Tästä sitten hyvillä mielin keräämään kamppeita kasaan. Ehkä huomenna on jo perhosia vatsassa. Joroisilla nähdään ja moikataan!
--- Jukka
Maananataina ajettiin Minnan kanssa kevyesti pyörällä 80 minuuttia. Tiistaina oli viikon ainoa vaativampi harjoitus. Tein juoksu pyöräily-juoksu -yhdistelmän hieman kevyempänä kuin alkuperäinen suunnitelmani oli.
Verkka-ajon jälkeen ajoin 5 * 1 km täysiä, 3-5 min palautuksilla. Viimeinen veto oli aivan pyöräilyn lopussa. Sitten nopea lenkkareiden vaihto ja suoraan ensimmäiseen 90 sek. juoksuvetoon. Juoksin yhteensä 3 * 90 sek. maksimaalista vauhtia noin 3 min palautuksella. Loppuun sitten hyvä verkka. Treenin kokonaiskesto oli 95 min. Tämä oli ihan sopiva viimeistelytreeni ja herätti lihaksia. Kaiken lisäksi kulku tuntui tosi hyvältä.
Keskiviikkona aamulla pääsin hierojalle. Oma vakkarihierojamme on heinäkuun lomalla, mutta onneksi löydettiin molemmille hierojat kesken parhaan lomakauden.
Tänään aamulla olin Sääksissä uimassa 30 minuuttia. Huomenna aamulla on ohjelmassa vielä kevyt pyöräily + juoksu, yhteensä max. 60 min kevyttä hikoilua. Sitten onkin aika lähteä Joroisille!
Viimeisellä viikolla on pitänyt tehdä vielä muutamia varustehankintoja. Rahaa on palanut uusiin uimalaseihin, irtohihoihin ja irtolahkeisiin. Katsotaan tarvitaanko noita kahta viimeksi mainittua Joroisilla vai muuttuuko sääennuste lämpimämmäksi! En halua missään nimessä olla kylmissäni pyörän päällä.
Kilpailusuunnitelmani aikatauluineen, syömisineen ja juomisineen on myös valmis. Aikanaan marraskuun alussa asetin aikatavoitteeksi alle 5 tuntia. Suunnitelmani aikataulun osalta on nyt tuossa alla.
 |
| Ote Joroisten aikataulusta. Tarkemman tulostan mukaan pyörän runkoon. |
Tiedän että tekemäni aikataulu on haastava ensimmäiselle vuodelle. Tykkään kuitenkin ottaa kovat haastet vastaan ja sitoutua niihin. Lauantaina on juhlapäivä kun pääsen mittaamaan 8.5 kk:n treeniprojektin tuloksen.
Tästä sitten hyvillä mielin keräämään kamppeita kasaan. Ehkä huomenna on jo perhosia vatsassa. Joroisilla nähdään ja moikataan!
--- Jukka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)